[ Artikkelin loppu ]
Suomen Sukututkimusseura
Suomen Sukututkimusseuran toimintakertomus 1992
Vuosi 1992 oli suomalaisen sukututkimuksen juhlavuosi. Sukututkimusseura täytti 75 vuotta, Turussa järjestettiin ensimmäiset sukumessut ja sukututkimus oli esillä monin tavoin julkisessa sanassa. Kiinnostus sukututkimukseen on edelleen kasvussa, osoituksena tästä on mm. Sukututkimusseuran kasvava jäsenmäärä.
Sukututkimusseuran merkitystä kansallisten perinteiden vaalijana korosti Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto tervehdyksessään juhlivalle Seuralle todeten mm. »Voimakkaasti levinnyt harrastus omien juurien ja identiteetin etsimiseen on edellyttänyt akateemisen tutkimusperinteen ja vapaan kansalaistoiminnan haasteellista yhdistämistä. Suomen Sukututkimusseura kyntää monella tavoin hedelmällistä sarkaa».
Yhä laajeneva harrastajajoukko on asettanut Sukututkimusseuralle uusia haasteita voidaksemme palvella juuriensa etsijöitä entistä paremmin. Sukututkimustietojärjestelmä saadaan toimintakuntoon vuoden 1993 aikana. Koko toimintavuoden jatkuneet yhteistyöneuvottelut Sukuseurojen Keskusliiton ja Sukutietotekniikka ry:n kanssa johtanevat seurojen entistä tiiviimpään kanssakäymiseen, joka tulee näkymään tutkijoiden parempana palveluna.
Esimerkkinä jo toimivasta yhteistyöstä on mainittava Sukutietotekniikka ry:n kanssa julkaistava Sukutieto-lehti, joka on merkittävällä tavalla kohentanut Sukututkimusseuran tiedotustoimintaa. Lehti ilmestyi 1992 4 kertaa ja Sukumessuja varten julkaistiin erikoisnumero, jossa esiteltiin suomalaista sukututkimusta.
Imatralla pidetyillä sukututkimuspäivillä palkittiin ensimmäisen kerran vuoden paras sukukirja. Tämän Sukututkimusseuran, Sukuseurojen Keskusliiton ja Sukutietotekniikka ry:n järjestämän kilpailun parhaaksi teokseksi valittiin Ingeborg Dyhr Sylvinin tutkimus »Gamble Lieutenanten och hans släkt».
Julkaisutoiminta
Aikakauskirja Genoksen 63. vuosikerta ilmestyi neljänä vihkona, joissa oli yhteensä 143 sivua. Vuoden aikana ilmestyi myös sukututkijoiden oivalliseksi avuksi Leif Metherin toimittama Sukuhakemisto, julkaisuja-sarjassa ilmestyi Matti J. Kankaanpään »Gummerus-Pihkalan suku» ja Aini Sarsan uraauurtava teos »Äidit ja tyttäret». Viime mainitun palkitsi Lauri Jäntin Säätiö kunniamaininnalla.
Genoksen ja muiden julkaisujen toimituskuntaan kuuluivat fil. maisteri Jari Pousar päätoimittajana, fil. tohtori Veli-Matti Autio, professori Yrjö Blomstedt, kanslianeuvos Georg Luther, teknillinen johtaja Leif Mether, fil. maisteri Terhi Nallinmaa-Luoto ja lakit. lisensiaatti Pentti J. Voipio sekä toimitussihteerinä fil. maisteri Marja-Liisa Putkonen.
Yleisötilaisuudet ja kokoukset
Toimintavuoden aikana pidettiin 6 kuukausikokousta ja niissä kuultiin seuraavat esitelmät:
- tammikuun 14. esitelmöi osastosihteeri Maija-Liisa Kalhama aiheenaan, »Siirtolaisuusinstituutin kokoelmat ja niiden käyttö sukututkimuksessa»; helmikuun 11. kuultiin professori Berndt Godenhielmin esitelmä »Johan Godenhielms ättegren». Maaliskuun 10. oli vuorossa Seuran esimies Veli-Matti Aution esitelmä »Sosiokulttuurisen muutoksen etujoukko-2000 ylioppilasta 1800-luvun jälkipuolella».
- Seuran vuosikokous, joka oli samalla Suomen Sukututkimusseuran juhlaseminaari, pidettiin 11. huhtikuuta. Tilaisuuden teema oli »Henkilöhahmo historiankirjoittajan näkökulmasta». Esitelmöitsijöinä olivat professori Matti Klinge ja professori Johan Wrede.
- marraskuun 10, kuultiin dosentti Kari Selénin esitelmä »Pienen ihmisen historiaa» ja Seuran vaalikokouksessa 8. joulukuuta esitelmöi ekon. licentiat P-E. Paul aiheenaan »Svärdsbröder och ordensriddare i Balticum». Syyskuun 8. pidettiin neuvontakokous, jossa vastattiin ennalta lähetettyihin, sukututkimusaiheisiin kysymyksiin.
Lokakuun 10.-11. Seuran edustajat neuvoivat ja opastivat Tiedekeskus Heurekassa sukututkimuksesta kiinnostuneita. Luennon sukututkimuksen perusteista piti molempina päivinä fil. maisteri Heljä Pulli. Tilaisuus uusittiin 21. marraskuuta. Yleisötilaisuuksiin osallistui keskimäärin 60 henkilöä. Seuran juhlaseminaarissa oli kuulijoita noin 150 ja Heurekassa toimintaamme tutustui useita satoja asiasta kiinnostunutta.
Seuran kevätretki tehtiin 16. toukokuuta, Jaalaan, jossa tutustuttiin Verlan paperiruukkiin. Retkelle osallistui 37 jäsentä.
Toimintavuoden suurimmaksi sukututkimusaiheiseksi yleisötilaisuudeksi muodostuivat Turun Messukeskuksessa järjestetyt Sukumessut, jotka liittyivät Juuret Suomessa -tapahtumaan. Suomen Sukututkimusseuran osasto oli näyttelyn suurimpia, ja se herätti suurta kiinnostusta kävijöissä. Messujen onnistumiseen Sukututkimusseuran kannalta vaikutti erinomaisesti sujunut yhteistyö niin Sukutietotekniikka ry:n, Wäinö Aaltosen Seuran kuin muidenkin messujärjestäjien kanssa. Kaikkiaan Sukumessuilla kävi noin 4300 vierasta, huomattavasti enemmän kuin osattiin odottaa.
Muu kokous- ja yhdistystoiminta
Oikeusministeriön nimilautakuntaan kuului Seuran edustajana Terhi Nallinmaa-Luoto varaedustajanaan Heljä Pulli.
Sukututkimustietojärjestelmää valmistelivat Seuran hallituksen nimittämät vastuuhenkilöt: johtoryhmässä hum. kandidaatti Manu Herna, kanslianeuvos Georg Luther ja dipl. insinööri Rainer Toiviainen ja tukiryhmässä Manu Herna, valtiot. kandidaatti Matti J. Kankaanpää, Georg Luther, kirjastonhoitaja Elli Voipio ja asiamies Pertti Vuorinen.
Karjala-tietokantasäätiön hallituksessa oli Seuran edustajana Heljä Pulli.
Sukututkimusseuran edustajina Sukuseurojen Keskusliiton ja Sukutietotekniikka ry:n kanssa käydyissä yhteistyöneuvotteluissa olivat valtiot. maisteri Kristian Stockmann ja Rainer Toiviainen.
Seuran edustaja osallistui Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan ja Sukuseurojen Keskusliiton vuosikokouksiin.
Suomenkieliset XV sukututkimuspäivät pidettiin 14.-15 maaliskuuta Imatralla ja VI ruotsinkieliset sukututkimuspäivät 25.-27. syyskuuta Vaasassa. Sukututkimusseura osallistui molempien päivien valmisteluihin.
Paikallisten sukututkimusyhdistysten neuvottelukokous järjestettiin 11.tammikuuta 1992 Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Kokouksen teema oli valmistautuminen sukumessuihin ja seuran edustajana paikalla oli asiamies Vuorinen.
Kirjasto
Kirjasto toimi seuran toimitiloissa Mariankatu 7:ssä. Päivystysajat olivat maanantai kello 16-18 sekä tiistai ja torstai kello 10-12. Kesällä kirjasto oli suljettuna 1 1/2 kuukautta.
Kirjastossa työskenteli puolipäiväinen kirjastonhoitaja Elli Voipio vapaaehtoisina avustajinaan Anna-Liisa Aarnio, Ulla Flygt, Eija Kemiläinen, Eiri Muroma, Maija Niemelä ja Michael von Timroth. Heille kaikille Seura esittää lämpimät kiitoksensa arvokkaasta työstä.
Kirjastossa kävi vuoden aikana 1063 asiakasta ja kotilainoja annettiin 858 kappaletta. Kaukolainoja lähetettiin 135 kappaletta kirjastoihin ja arkistoihin.
Kirjahankintoja tehtiin vuoden aikana 113 kappaletta, ulkomaisia vuosikertavaihtoja oli 53 ja yksittäisiä julkaisuvaihtoja 150. Suomalaisia vaihtosuhteita oli vuoden aikana 53 ja vaihdettuja julkaisuja 133.
Toimisto
Seuran toimisto oli avoinna yleisölle tiistaisin ja torstaisin kello 12-14. Toimistoa hoiti Seuran asiamies Pentti Vuorinen.
Vuoden aikana tuli Seuralle lukuisia sukuselvityspyyntöjä. Suppeisiin selvityspyyntöihin vastasi asiamies. Poikkeuksena edellisiin vuosiin voitiin suurin osa saapuneista kirjeistä ohjata asiansa osaaville sukutukijoille.
Jäsenistö, hallitus ja virkailijat
Toimintavuoden aikana liittyi Sukututkimusseuraan 203 uutta jäsentä. Vuoden päättyessä Seurassa oli 8 kunniajäsentä, 13 kirjeenvaihtajajäsentä, 28 tutkijajäsentä, 3 lahjoittajajäsentä, 29 ainaisjäsentä ja 2140 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, näistä yhteisöjä 54.
Seuran vuosikokouksessa kutsuttiin uusiksi kunniajäseniksi sukututkija Margareta Damsten ja rouva Ingeborg Dyhr Sylvin, uusiksi tutkijajäseniksi professori Max Engman, professori Matti Klinge, fil. maisteri Sirkka Karskela, fi maisteri Jarl Pousar sekä kirjeenvaihtajajäseniksi fil. magister Christina Backman Upsalasta ja tohtori Robert Schweitzer Lyypekistä. Kertomusvuonna kuoli Seuran kunniajäsen Ilmari F. Vartiainen.
Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Siihen kuuluivat: (suluissa toimikausi) esimies fil. tohtori Veli-Matti Autio (1991-93), varaesimies, dipl. insinööri Rainer Toiviainen (1991-93), sukututkija Margareta Damsten (1990-92) valtiot. kandidaatti Matti J. Kankaanpää (1992-94), apul. professori Ohto Manninen (1992-94), fil. maisteri Jarl Pousar (1992-94), fil. maisteri Heljä Pulli (1990-92), valtiot. maisteri Kristian Stockmann (1991-93) ja lääninrovasti Tapio Vähäkangas (1990-1992). Hallituksen varajäsenet olivat: teknillinen johtaja Leif Mether (1992-94), maakunta-arkiston johtaja Seppo Myllyniemi (1992 = Manu Hernan jäljelle jäänyt toimikausi) ja fil. maisteri Terhi Nallinmaa-Luoto (1991-93).
Järjestäytymiskokouksessaan hallitus asetti seuraavat valiokunnat: työvaliokunta, jäseninä Autio, Manninen, Mether, Toiviainen, Johan Bärlund, Elli Voipio ja Vuorinen; ohjelmavaliokunta Pulli, Damsten, Kankaanpää, Manninen, Stockmann ja Vähäkangas. Kirjastotyöryhmään kuuluivat Mether, Toiviainen ja Voipio. Seuran juhlatoimikuntaan kuuluivat Autio, Manninen, Stockmann, Toiviainen, Bärlund ja Vuorinen. Sukumessuja valmistelevaan työryhmään nimitettiin Mether, Nallinmaa-Luoto, Voipio ja Vuorinen.
Vuoden aikana Seuran eri tehtäviä hoitivat sihteerinä oikeustiet. lisensiaatti, kauppat. maisteri Johan Bärlund, taloudenhoitajana varatuomari Tuula Pellikka, kirjastonhoitajana hum. kandidaatti Elli Voipio ja asiamiehenä hum. kandidaatti Pertti Vuorinen. Ruotsinkielisten sukututkimusyhdistysten yhteyshenkilöksi hallitus valitsi Margareta Damstenin ja suomenkielisten Heljä Pullin.
Tilintarkastajat olivat dipl. insinööri Kari Bergholm ja insinööri Tauno Ylänen varamiehinään Gunni Busck-Nielsen ja kauppat. maisteri Esa Ojanen.
Talous
Tulot: -Jäsenmaksutuloja kertyi vuoden aikana 231265 markkaa eli 39210 markkaa enemmän kuin 1991. Vuosijäsenen jäsenmaksu oli 120 markkaa, opiskelijoiden 60 markkaa ja lahjoittajajäsenen kertamaksu vähintään 3000 markkaa.
Julkaisujen myynti oli 132017 markkaa eli 48334 markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtion humanistinen toimikunta myönsi Seuralle 45000 markan avustuksen julkaisutoimintaan. Summa oli sama kuin vuonna 1991.
Muita avustuksia Seura sai Sanoma Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä sukutietojärjestelmän valmistamiseen 25000 markkaa ja useilta eri henkilöiltä yhteensä 2000 markkaa.
Menot: -Aikakauskirja Genoksen painatuskulut olivat 59561 markkaa eli 303 markkaa enemmän kuin 1991. Muut painatuskulut olivat 45413 markkaa.
Palkkamenot olivat 127950 markkaa eli 1624 markkaa enemmän kuin vuonna 1992.
Tilikauden ylijäämä oli 5327 markkaa.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1993 hakemisto | Vuosikertahakemisto