[ Artikkelin loppu ]
Kirja-arvosteluja - Recensioner
Petter Hällströmin suku II-III. Sukupolvet VI-VII. Toimittanut M. Sakari Siltaloppi. Jyväskylä 1991. 908 sivua.
Petter Hällströmin jälkeläisten sukukirjan viimeiset osat ovat vaatineet kuuden vuoden työn ja ovat ilmestyneet vuonna 1991. Näissä osissa on mainittu 11 631 henkilöä ja koko sukukirjassa kaikkiaan noin 13 000 henkilöä. Valokuvia teokseen sisältyy suunnilleen 350. Toimittaja valittelee kirjassa olevia epäyhtenäisiä tietoja, mikä johtuu eri kirkkoherranvirastoissa sovelletuista käytännöistä. Jotakin hankaluuksia tuntuu tuottaneen myös nykyinen tietosuojalaki. Näin mittavan julkaisun aikaansaaminen vaikeuksista huolimatta on kunnioitettava saavutus.
Toisen osan alussa on Irma-Liisa Särkän laatima ansiokas historiikki. Sen johtavana teemana on muuttoliikkeiden heijastuminen kirjan henkilöiden elämään. Vaikka perheen lapset pääsääntöisesti sijoittuivat samaan yhteiskuntaluokkaan kuin heidän vanhempansa, niin 1800-luvun loppupuolella tilattoman väestön osuus kasvoi nopeasti. Mm. tästä syystä syntyi muuttopainetta, joka Hällströmin suvussa purkautui lähinnä kolmelle taholle, nimittäin kaupunkeihin, Keski-Pohjanmaalle ja ennen kaikkea Amerikan siirtolaisuuteen. Amerikkaan muuttaneista palasi myöhemmin takaisin noin kymmenen prosenttia. Sukulaiset ovat menettäneet yhteydet suurimpaan osaan sille tielle jääneistä henkilöistä, joten näiltä osin tietoja ei ole saatu sukukirjaan.
Allekirjoittanut on aina ollut kiinnostunut siitä, millaiset elinolosuhteet kunakin aikakautena ovat vallinneet. Historiikki kuvaa kirjassa esiintyvien ihmisten aikaisia oloja erittäin hyvin. Esimerkkinä maastamuuttajista käytetään erään Jaakon tarinaa. Kaikkia ei valitettavasti onnistanut uudessa maassa yhtä hyvin, kuten näistä hänen säilyneistä Amerikankirjeistään voidaan päätellä. Tässä on jälleen erinomainen osoitus siitä, miten elävän kuvan sukulaisten tallettama kirjallinen aineisto voi antaa sukututkijalle. Onkin syytä muistaa, että myös meidän tulisi huolehtia omien papereittemme säilymisestä tuleville tutkijapolville.
Erittäin havainnollinen mielikuva muodostuu aikalaisen kertomana myöskin vuosien 1866-67 sekä 1869 suurista katovuosista. Näistä ajoista luultavasti jokaisessa suvussa on säilynyt jotakin perimätietoa.
Yleistä esitystä seuraavat seikkaperäiset selvitykset Petter ja Elisabet Hällströmin lastenlasten muodostamista 28 kantaperheestä ja heidän jälkeläisistään. Sanallista selostusta täydennetään vielä erilaisten taulukoiden avulla. Historiikkiosan päättää kattava lähdeluettelo.
Itse sukutietojen esittämisessä on pitänyt ottaa kantaa muutamiin hankaliin kysymyksiin. Pohjalaisten tutkijoiden riesana oleva pysyvän sukunimen puuttuminen talonpojilta on ratkaistu siten, että sukunimen paikalle on otettu viimeistä asuintaloa osoittava nimi ja sen lisäksi syntyperä on ilmaistu suluissa. Tätä käytäntöä voi suositella hyvin sukututkijoille. Toinen ongelma ovat sukulais- ja vieläpä leskien väliset avioliitot. Tällöin syntyy epäselvyyttä siitä, missä taulussa nämä henkilöt tulisi esittää. Käsittääkseni asia ei kuitenkaan ole kovin suuri pulma, sillä viittaukset eteen- ja taaksepäin ovat selkeät.
Kokonaan toisenlainen vaikeus on moninkertaisten sukulaisuuksien osoittaminen. Niistä kirjassa on esimerkkeinä kuusi kaaviokuvaa. Käytetty esitystapa on kirjapainoteknisesti hieman hankala. Ehkä selkeämpi ratkaisu olisi ollut puumainen kaavio.
Sukulaisavioliittojen osuudeksi mainitaan kymmenisen prosenttia, mikä tuntuu melko suurelta luvulta. Toisaalta kun laaja suku asuu suhteellisen pienellä alueella ja kaukaisemmat sukulaisuudet ovat jo unohtuneet, niin puolisot eivät aina edes tiedä olevansa sukulaisia keskenään. On myös muistettava, että menneinä aikoina naimaetäisyydet olivat yleisesti lyhyitä.
Kirjan taulustot on ryhmitelty selkeään järjestykseen sukuhaaroittain. Pientä epäjohdonmukaisuutta syntyy muuten loogiseen esitykseen kolmannen osan lopussa olevista ensimmäisen osan täydennystiedoissa. On kuitenkin hyvin ymmärrettävää, että jos jäädään odottamaan viimeistäkin tietoa, niin julkaisua ei saada valmiiksi koskaan. Näin tällaisilta lisäyksiltä lienee käytännössä mahdoton välttyä. Erittäin hieno idea on ollut laatia sodissa kaatuneista suvun sankarivainajista oma luettelo.
Henkilöhakemisto kuuluu itsestään selvyytenä nykyaikaiseen sukukirjaan. Suvusta naidut naiset esitetään hakemistossa sekä omalla että puolison nimellä, mikä helpottaa heidän löytämistään myös avioitumisen jälkeen. Hieman tavallisuudesta poikkeavaa on mainita vaimon ristimänimet miehen etunimien perässä.
Itsekin valokuvausta harrastaneena tarkastelen kuvia ehkä tavallista lukijaa jonkin verran kriittisemmin. Niinpä parin valokuvan osalta tekee mieli esittää joitakin kommentteja. Suvun pronssinen sukukilpi sivulla 13 on kuvattu ilmeisesti salamaa käyttäen, jolloin tuloksena on ollut valojen ja varjojen suhteen hieman sattumanvarainen kuva. Sivuvalo olisi luultavasti paremmin tuonut esiin arvokkaan reliefin hevoshahmon. Sivujen 48-49 välissä oleva täkänä on kuvattu vinosti, jolloin se on yläosastaan leveämpi kuin alhaalta. Kohtisuorassa kuvassa olisivat tämän tyylikkään kudonnaisen sekä muoto että yksityiskohdat tulleet tasapainoisesti esille. Toinen mahdollisuus olisi ollut rajata hieman laajempi alue, jolloin lukija olisi saanut samalla käsityksen sijoituspaikan miljööstä.
Usein on valokuvauksellisesti hyvinkin vaatimattoman otoksen julkaiseminen perusteltua aiheen ainutlaatuisuuden vuoksi. Tässä tapauksessa uudelleenkuvaaminen sukukirjaa varten olisi varmaankin ollut mahdollista ja tehnyt oikeutta kummallekin työlle. Muuten on todettava, että kirjassa olevat kuvat, joista osa on värillisiä, ovat omiaan piristämään yleisilmettä sekä tekevät teoksesta elävän.
Parhaimpia kuvituksen kannalta olisivat valokuvat, jotka esittävät ihmisiä työssä tai harrastustensa äärellä. Mutta sellaisia lienee käytettävissä valitettavan vähän.
Kaiken kaikkiaan Hällströmin suku on saanut jykevän, runsaasti asiaa sisältävän ja huolella toimitetun teoksen.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1993 hakemisto | Vuosikertahakemisto