[ Viitteet | Artikkelin loppu ]
Uusi suomalainen nimikirja kertoo, että "Keuruun Suolahden talosta lähtenyt sivistyneistösuku otti käyttöönsä nimen Palander".1 Tämä voi tulla ymmärretyksi siten, että on vain yksi Palander-suku, mutta näin ei suinkaan ole.
Aikaisemmat tutkimukset
Palander-sukuja on tutkittu aiemmin. Esimerkiksi Axel Bergholmin Sukukirja on
yhden suvun kannalla,2 mutta jo v. 1922 Vilho Selinheimo on oikaissut
aiempien tutkimusten oletusta yhdestä ja samasta suvusta.3 Myös
Gunnar Suolahti (ent. Palander) toteaa, että Palander-sukuja on "kaksi
mainittavaa".4 Niin ikään Sigurd Stenius tietää mainita: "Den tredje
i Finland förekommande släkten Palander härstammar från Hausjärvi socken."5
Kaikissa aiemmissa tutkimuksissa kuitenkin selvitetään vain
yksi suku, joko Ruotsista tai Keuruun Suolahdesta lähtenyt Palander-suku.
Kolmannesta Palander-suvusta Sigurd Stenius mainitsee, ettei siitä ole tehty
tutkimusta.
Hausjärven Palanderit
Tuon mainitun tutkimuksellisen aukon otin tehtäväkseni täyttää. Tutustuessani
Oiva Keskitalon kirjaan Hausjärven historia 6 ja laadittuani itselleni
sen perusteella henkilöhakemiston löysin hakunimellä "Palander" neljä henkilöä.
Yksi näistä neljästä (ylimääräinen eskadroonan saarnaaja Abraham Fredrik
Palander) edustaa luultavasti Suolahden Palandereita ja kolme muuta (lukkari
Josef Palander ja hänen veljensä Wilhelm Palander sekä viimeksi mainitun poika
Wilhelm Fredrik Palander) Hausjärven Palandereita.
Nuo em. kolme Hausjärven historia -kirjassa esiintyvää
Palanderia ovat samaa sukua, joten kirjasta saa kuvan, että Hausjärvellä olisi
yksi Palander-suku. Mainittakoon lisäksi pienenä yksityiskohtana, että Keskitalo
toteaa hiukan erheellisesti: "1822 syntynyt Josef ja vuotta nuorempi Vilhelm
käyttivät sukunimeä Palander." 7 Tosiasia on, että v. 1822 syntynyt
Josef Tuomaanpoika kuolee jo syntymävuonnaan, eikä koskaan käytä Palander-nimeä.
Sen sijaan v. 1828 samaan perheeseen syntynyt Josef Tuomaanpoika ottaa myöhemmin
sukunimekseen Palander, Kuten vanhempi veli Wilhelm. Myös syntyneiden
luettelossa täytyy olla virhe, sillä v. 1822 syntyneen Josefin äidin
patronyymiksi on merkitty eri kuin muiden Tuomaan lasten kohdalla.
Neljä Palander-sukua
Varsin pian totesin, että Hausjärvellä tavataan kolme aivan eri
Palander-sukua. Tutkimuksen edetessä löytyi vielä yksi nuori Palander-suku.
Tämän suvun vaikutus Hausjärvellä jää kuitenkin lyhytaikaiseksi seppä Palanderin
muuttaessa Lopelle. Siellä hänen poikansa ottavat myöhemmin (1906) sukunimekseen
Pohjola. Koska tämä neljäskin Palander-suku (tai oikeammin kantaisä seppä
Palander) on lähtöisin Hausjärveltä, otin sen mukaan tutkimukseeni.
Sukujen erillisyyden osoittaakseni olen laatinut nuo neljä
eri sukua esittelevää yhdistettyä esipolvi- ja jälkipolvitaulua. Nimet on
suomalaistettu lähtöhenkilön esipolvissa, sillä kysymys on täysin suomalaisista
suvuista, kun taas lähtöhenkilöiden ja heidän jälkeläistensä nimet on lähteiden
mukaisesti normalisoitu tapaan Joseph > Josef, Sophia > Sofia, Henric > Henrik
jne. Hausjärven kirkkopihassa voidaan lukea hautakivestä lukkari Josef
Palander (1828-1884), ei Jooseppi tai Joose. Veljen hautakivessä lukee
maanviljelijä Wilhelm Palander (1823-1908), ei Vilhelmi tai Vilho, kun taas
heidän isänsä haudalla lukee Tuomas Kalkee (1796-1850), ei Thomas.
Nimien ruotsalaistumisen alku tuntuukin sijoittuvan juuri noihin aikoihin. Onkin
vaikea jälkeläisten kohdalla sanoa, mikä nimistä pitäisi suomalaistaa ja mikä
ei.
Syntymä- ja kuolinaikoja ei kaikissa tapauksissa ole voitu
tarkistaa kirkon historiakirjojen puutteellisuuden vuoksi. Niitä ei ole
kirjoista löytynyt tai tietyiltä ajanjaksoilta tiedot puuttuvat kokonaan.
Tällaisissa tapauksissa olen tyytynyt rippikirjoista saatuun tietoon.
Yhtenäisemmän ja tilaa säästävän esitystavan vuoksi ilmoitetaan sukuja
esittelevissä tauluissa vain vuosiluvut ja jälkeläisten osalta vain
syntymävuosi.
Tutkimukseeni olen ottanut lähtöhenkilön eli nimenottajan ja
hänen puolisonsa kaksi esipolvea (poikkeuksena talollis-Palanderit), mikä
riittää osoittamaan, että on todellakin kyse eri suvuista. Kaukaisemmat
sukulaiset eivät tässä tapauksessa voi olla syynä yhteiselle sukunimelle.
Samaten lähtöhenkilöiden kaksi jälkipolvea (poikkeuksena seppä Palander) on
osoituksena siitä, että on todellakin kysymys suvuista eikä mistään
yksittäisistä tapauksista. Voidaan todeta myöskin, että Palander-sukunimi
ilmaantuu Hausjärvelle vasta 1800-luvun puolivälissä ja että esipolvet ovat sitä
ennen asuneet paikalla pitkään ilman sukunimeä, joten yhteydettömyys vanhempiin
Palander-sukuihin tulee myös osoitetuksi. Erotuksena muista Palander-suvuista
kutsuttakoon Hausjärven Palandereja suutari-Palander, torppari-Palander,
talollis-Palander ja seppä-Palander -suvuiksi.
Palander-nimestä
Uusi suomalainen nimikirja kertoo nimen alkuosan muodostuvan
latinankielisestä sanasta palus, joka tarkoittaa suota. Tämä
on siis oletuksena Keuruun Suolahdesta lähteneille Palander-nimisille, jotka
myöhemmin muuttivat nimensä Suolahdeksi.8 Nimen jälkiosa tulee
samaisen kirjan mukaan kreikan sanasta ander, joka tarkoittaa
miestä. 9 Sivistyneistön sekä porvaris- ja käsityöläisnimien
muodostamisessa on siis ollut eräänä yleisenä periaatteena, että tuo
-ander-pääte on liitetty jonkin kantajansa sukuun tai kotiseutuun viittaavan
sanan tai lyhenteen perään.
Mutta Palandereita on lähtenyt myös Hausjärveltä. Tarkemmin
sanoen Palander-sukunimi ilmaantuu Hausjärven rippikirjojen niteeseen vuosilta
1839-1846. Ensimmäisenä sitä käyttää suutari Josef Eeronpoika Palander. Samassa
niteessä se on käytössä Tuusulasta takaisin v. 1845 muuttaneella muonatorppari
Henrik Aaponpoika Palanderilla (sukunimen hän on ottanut jo Tuusulassa).
Talollis-Palandereita esiintyy seuraavassa rippikirjan niteessä vuosilta
1847-1853 ja seppä Palander ilmaantuu vasta vuosien 1868-1874 niteeseen.
Talollis-Palanderit ovat syntyneet Hausjärven Ridasjärven
kylän Palvan uudistalossa. Tuosta kotitalon nimestä ilmeisesti juontuu sukunimen
alkuosa (ei siis Pal=palus eli suo, vaan Pal=Palva). Niin
ikään on mahdollista, että muonatorppari Henrik Palanderin sukunimi juontuu myös
Palvasta, sillä hänen isänsä oli Palvan torppari ja Henrik oli syntynyt Palvan
torpassa. Hän on ollut myös Palvan renkinä. Ennen kaikkea hänen äitinsä oli
Palvan emännän sisar, ja sitä kautta löytyvät yhteiset esivanhemmat
talollis-Palanderien kanssa (ks. taulut 2 ja 3). Sen sijaan suutari Palanderin
nimen valinnasta ei ole mitään oletusta. Rippikirjasta voidaan kuitenkin todeta
hänen olleen muonarenkinä Hausjärven Karhin kylän Suontaka-nimisessä talossa,
jossa sukua on asunut myöhemminkin. Myöskään seppä Palanderin sukunimen tausta
ei ole tiedossani.
Tämä Hausjärven Palander-sukuja -selvitys on eräänlainen
esitutkimus, jolla toivon tarkentaneeni vallinneita käsityksiä
Palander-suvuista. Toivottavasti voin myöhemmin palata aiheeseen itse sukujen
tarkemmalla esittelyllä tavanomaisine sukutauluineen.
 |
 |
 |
 |
[1] Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka, 1988. Uusi suomalainen nimikirja. Sukunimet, s. 804.
[2] Bergholm, Axel, uusintapainos 1984. Sukukirja II osa, s. 988-999.
[3] Suomen Sukututkimuksen vuosikirja VI, 1992. Selinheimo, Vilho. Eräitä sukujohto-oikaisuja, s. 156-157.
[4] Kansallinen elämäkerrasto, 1932. Suolahti, Gunnar. Palander-sukuja, s. 304-306.
[5] Släktbok ny följd II:1-2, 1965. Stenius, Sigurd. Palander från Sverige.
[6] Keskitalo, Oiva, 1964. Hausjärven historia.
[7] Keskitalo, Oiva, 1964. Hausjärven historia, s. 217.
[8] Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka, 1988. Uusi suomalainen nimikirja. Sukunimet, s. 804.
[9] Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka, 1988. Uusi suomalainen nimikirja. Sukunimet, s. 249.
Kansallisarkiston kirkonarkistojen mikrofilmien ja -korttien käyttökopiot.
Kansallisarkiston SSS-mikrokortit.
Hausjärven ja Lopen seurakuntien kirkkoherranvirastojen
virkatodistukset.
Hausjärven kirkkopihan hautakivet.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku | Viitteet ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1995 hakemisto | Vuosikertahakemisto