[ Artikkelin loppu ]
Suomen Sukututkimusseura
Suomen Sukututkimusseuran toimintakertomus 1994
Sukututkimusharrastus laajeni vuoden 1994 aikana, kuten Seuraan liittyneiden uusien jäsenten määrästä voi nähdä. Palvelutasoamme pyrittiin vuoden aikana parantamaan entisestään tiedottamalla tapahtumista ja julkaisuista aktiivisesti Genoksessa, Sukutiedossa ja jäsenkirjeissä. Vuonna 1993 aloitettu, paikallisyhdistyksille tarkoitettu Sukutausta julkaistiin vuoden aikana kaksi kertaa. Se sisälsi sekä ajankohtaista tietoa että listan henkilöistä, jotka ovat käytettävissä esitelmänpitäjinä. Paikallisyhdistysten kanssa saatiin alkuun myös hanke uuden, koko maan kattavan sukututkijaluettelon laatimiseksi. Tämä "Kuka Tutkii Mitä" -teos ilmestyy keväällä 1995.
Yhteistyö Sukutietotekniikka ry:n kanssa sujui vuoden aikana edelleen mutkattomasti. Kansainvälinen toiminta sai perinteisen pohjoismaisen yhteistyön rinnalle vuoden aikana myös syvenevät siteet Suomenlahden eteläpuolelle, virolaisiin sukututkijoihin. Konkreettisena esimerkkinä tästä olivat sukututkimusseminaarit Helsingissä ja Tallinnassa.
Vuoden 1994 aikana otettiin myös lopullisesti käyttöön sukututkimuksen tietojärjestelmä OSMO, johon vuoden aikana valmistui mm. jäsenmaksujen perintää nopeuttava ja helpottava viitesiirto-ohjelma.
Julkaisutoiminta
Aikakauskirja Genoksen 65. vuosikerta ilmestyi neljänä vihkona, joissa oli yhteensä 192 sivua. Vuoden aikana jatkui Genoksen hakemiston laatiminen. Hankkeen parissa työskentelevät Lapuan Sukututkijat Heikki J. Kortesojan johdolla.
Vuoden aikana ilmestyivät Seuran Julkaisuja -sarjassa Pentti J. Voipion massiivinen "Kekkoset Suomen asuttajina" (no 47) ja Veli-Matti Aution "Keisarillisen Suomen Senaatin Kirkollistoimituskunnan ja Opetusministeriön matrikkeli 1809-1993" (no 48).
Yleisötilaisuudet ja kokoukset
Toimintavuoden aikana pidettiin 8 kuukausikokousta ja niissä kuultiin seuraavat esitelmät:
- 11. tammikuuta neuvontakokous, jossa vastattiin lähetettyihin kysymyksiin
- 8. helmikuuta esitelmöi Sukutietotekniikka ry:n puheenjohtaja Leif Mether aiheenaan "Genealogi i ett samhälle i förändring"
- 8. maaliskuuta oli vuorossa pääsihteeri Martti Eskon luento aiheesta "Sukupuu perheterapian työvälineenä"
- 12. huhtikuuta pidettiin Seuran vuosikokous ja kokousesitelmän piti dosentti Bo Lönnqvist Helsingin vaakunasta
- 13. syyskuuta pidettiin neuvontakokous
- 11. lokakuuta kertoi fil. kandidaatti Kari Laitinen 1700-luvun sotilassoittajista
- 8. marraskuuta esitelmän aiheena oli 1600-luvun rikollisuus ja sen piti fil. lisensiaatti Seppo Aalto
- 13. joulukuuta piti vaalikokousesitelmän fil. tohtori Anna-Maria Åström aiheenaan "Herrgårdsfamiljer i Savolax 1790-1850".
Yleisötilaisuuksissa oli 30-60 osanottajaa.
Kunnia- ja tutkijajäsenten kokous pidettiin 23. maaliskuuta.
Seuran perinteinen kevätretki tehtiin 14. toukokuuta Louhisaareen. Fil. maisteri Irma Lounatvuori Museovirastosta toimi oppaana retkellä, johon osallistui 37 matkalaista.
Muu kokous- ja yhdistystoiminta
Oikeusministeriön nimilautakuntaan kuului sukututkimuksen asiantuntijana Seuran hallituksen jäsen fil. maisteri Terhi Nallinmaa-Luoto varaedustajanaan fil. maisteri Heljä Pulli.
Karjala-tietokantasäätiön hallituksessa oli Seuran edustajana Heljä Pulli.
Seuran edustaja osallistui Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan vuosikokoukseen.
XVII Sukututkimusopintopäivät pidettiin 12.-13. maaliskuuta Hämeenlinnassa. Seura osallistui päivien järjestämiseen. Päivien yhteydessä jaettiin Vuoden Sukukirja -palkinto ja sen sai Jarmo Paikkalan tutkimus "Hinkkaset juurillaan ja maailmalla". Kunniamaininnat myönnettiin Timo Verhon laatimalle "Loimaan talonpoikaissuvut 1540-1870" ja Håkan Stjernvallin sukukronikalle "Vill heta Ruth". Sukututkimusseuran edustajana palkintoraadissa oli Ritva Tattari. Päiviin osallistui noin 200 sukututkijaa.
VII Finlandssvenska släktforskarkonferensen järjestettiin Maarianhaminassa 24.-25. syyskuuta ja myös näiden päivien järjestelyissä Seura oli mukana. Osallistujia oli lähes 100.
ATK-työryhmässä olivat Seuran edustajina valtiot. maisteri Kristian Stockmann, hum. kandidaatti Manu Herna sekä Sukutiedon toimituskunnassa Nallinmaa-Luoto, Pulli ja asiamies Pertti Vuorinen. Neljä kertaa vuoden aikana ilmestyneen lehden päätoimittaja oli valtiot. maisteri Marketta Kännö.
Seura järjesti huhtikuun 20.-21. päivinä yhdessä Tuglas-seuran ja Viron Sukututkimusseuran kanssa ensimmäisen suomalais-virolaisen sukututkimusseminaarin. Säätytalossa ja Ritarihuoneella pidettyihin tilaisuuksiin osallistui noin 60 asiasta kiinnostunutta. Seminaarin toinen osa järjestettiin Tallinnassa 21.-23. lokakuuta. Seminaari, jonka järjestelyihin osallistui em. yhdistysten lisäksi Suomen Viron-instituutti, pidettiin Viron Kirjailijaliiton juhlasalissa. Osanottajia oli noin 80.
Toukokuussa 1995 Turussa pidettävien II Sukumessujen valmistelevassa työryhmässä Seuraa on edustanut Pertti Vuorinen.
Kirjasto
Kirjasto toimi Seuran tiloissa Mariankatu 7:ssä. Päivystysajat olivat: maanantai 16-18, tiistai ja torstai 10-14 sekä uutuutena joka kuukauden toinen lauantai kello 11-14. Kesällä kirjasto oli suljettuna 1 1/2 kuukautta.
Puolipäiväisenä kirjastonhoitajana työskenteli Eeva-Liisa Oksanen. Kirjastossa työskenteli lisäksi valtion työllistämisvarojen turvin toimistosihteeri Liisa Makkonen toukokuusta marraskuuhun ja siirsi tietokantaan ulkomaiset kirjat aikakausjulkaisuja lukuunottamatta.
Toimintavuoden aikana kirjastossa kävi 1559 asiakasta, lainoja annettiin 1334 ja kaukolainoja toimitettiin 88.
Uusia kirjahankintoja kirjattiin 193 kappaletta.
Ulkomaisia vaihtosuhteita oli 57 ja kotimaisia 43.
Uutena palvelumuotona kirjasto välitti SVAR:n mikrokortteja tilaajille. Kesästä alkaen on välitetty 77 arkistoyksikköä.
Kirjastossa työskenteli lisäksi dipl. insinööri Michael von Timroth, jolle Seura haluaa esittää parhaimmat kiitoksensa.
Toimisto
Seuran toimisto, jota hoiti Seuran asiamies, oli avoinna tiistaina ja torstaina kello 12-14. Kävijämäärä on laskettu yhteen kirjaston kävijöiden kanssa. Puhelinneuvontaa annettiin päivittäin.
Sukuselvityspyyntöjä tuli edellisten vuosien tapaan runsaasti ja ne saatiin ohjatuksi lähes kokonaisuudessaan kokeneille sukututkijoille toimenpiteitä varten.
Jäsenistö, hallitus ja virkailijat
Toimintavuoden aikana Seuraan liittyi 217 uutta jäsentä. Vuoden päättyessä kunniajäseniä oli 7, kirjeenvaihtajajäseniä 15, tutkijajäseniä 28, lahjoittajajäseniä 4, vanhojen sääntöjen mukaisia vakinaisia jäseniä 26 ja maksavia vuosijäseniä 2171. Uusiksi tutkijajäseniksi vuosikokous valitsi Terhi Nallinmaa-Luodon ja professori Veijo Saloheimon ja uusiksi kirjeenvaihtajajäseniksi Viron Sukututkimusseuran puheenjohtaja Harri Talvojan sekä Sveriges Släktforskarförbundin sihteerin Elisabeth Thorsellin Tukholmasta.
Seuran pitkäaikainen esimies, kunniajäsen, professori Yrjö Blomstedt kuoli huhtikuussa. Toimintavuoden aikana kuolivat myös tutkijajäsenet Ines Kass ja Boke Reuter sekä kirjeenvaihtajajäsen Roland Seeberg-Elverfeldt.
Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Siihen kuuluivat (suluissa toimikausi): esimies, fil. tohtori Veli-Matti Autio (1994-96), varaesimies, dipl. insinööri Rainer Toiviainen (1994-96), valtiot. kandidaatti Matti J. Kankaanpää (1992-94), apul. professori Ohto Manninen (1992-94), puheenjohtaja Leif Mether (1993-95), fil. maisteri Terhi Nallinmaa-Luoto (1993-95), fil. maisteri Jarl Pousar (1992-94), fil. maisteri Heljä Pulli (1993-95) ja valtiot. maisteri Kristian Stockmann (1994-96). Hallituksen varajäsenet olivat: sihteeri, oikeustiet. lisensiaatti Johan Bärlund (1993-94), maakunta-arkiston johtaja Seppo Myllyniemi (1993-95) ja hum. kandidaatti Elisabeth Uschanov (1994-96).
Järjestäytymiskokouksessaan hallitus asetti seuraavat valiokunnat (ensimmäisenä puheenjohtaja):
- työvaliokunta: Autio, Toiviainen, Mether, Bärlund, esittelijöinä asiamies ja kirjastonhoitaja.
- Genoksen ja muiden julkaisujen toimituskunnan muodostivat Nallinmaa-Luoto päätoimittajana, Kankaanpää, kanslianeuvos Georg Luther, Manninen, Oksanen ja Pousar sekä toimitussihteerinä fil. maisteri Marja-Liisa Putkonen.
- ohjelma- ja koulutusvaliokunta: Pulli, Nallinmaa-Luoto, Stockmann, Myllyniemi, Uschanov, esittelijänä asiamies.
- kirjastotoimikunta: Stockmann, Pousar, Toiviainen, Uschanov ja esittelijänä kirjastonhoitaja.
Vuoden 1994 aikana eri tehtäviä hoitivat: taloudenhoitaja, varatuomari Tuula Pellikka, kirjastonhoitaja Eeva-Liisa Oksanen ja asiamies Pertti Vuorinen. Ruotsinkielisten paikallisyhdistysten yhteyshenkilö oli Bärlund ja suomenkielisten Pulli. Maarianhaminassa syksyllä 1994 pidettyjä ruotsinkielisiä sukututkimuspäiviä valmisteli yhteyshenkilö Bärlundin varamies Mether. Pohjoismaisten sukututkimuspäivien valmistelevassa työryhmässä olivat mukana Mether, Nallinmaa-Luoto ja Uschanov, joka edusti Seuraa Tukholmassa pidetyssä yhteistyökokouksessa 19.-20. maaliskuuta.
Tilintarkastajat olivat dipl. ekonomi Gunni Busck-Nielsen ja kauppat. maisteri Esa Ojanen varamiehinään dipl. insinööri Kari Bergholm ja dipl. insinööri Tauno Ylänen.
Talous
Tulot: Jäsenmaksutuloja kertyi vuoden aikana 231249 markkaa eli 2143 markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosijäsenen jäsenmaksu oli 120 markkaa, opiskelijoiden 60 markkaa ja lahjoittajajäsenen vähimmäismaksu 3000 markkaa.
Julkaisujen myynti oli 121323 markkaa eli 24261 markkaa vähemmän kuin 1993. Valtion humanistinen toimikunta myönsi Seuralle 30000 markan avustuksen julkaisutoimintaan.
Menot: Aikakauskirja Genoksen painatuskulut olivat 54582 markkaa eli 11349 markkaa vähemmän kuin 1993. Palkkoja maksettiin 123707 markkaa, mikä on 820 markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tilikauden ylijäämä oli 7617 markkaa.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1995 hakemisto | Vuosikertahakemisto