[ Artikkelin loppu ]
Kirja-arvosteluja - Recensioner
Heikki Vuorimies: Keskisuomalaisia perukirjoja 1700-luvulta I:1 Sääksmäen tuomlokunnan suur-jämsäläisiä perukirjoja vuosilta 1738-1796. 2. p. Jyväskylä 1995, 68 sivua, I:2 Sääksmäen tuomiokunnan saarijärveläisiä perukirjoja vuosilta 1738-1778. Jyväskylä 1995, 59 sivua.
Heikki Vuorimies on aikaisemmin kunnostautunut julkaisemalla matrikkeleita keskisuomalaisista ruotusotamiehistä (vrt arvostelu Genos 1993 s. 37). Vastikään häneltä on ilmestynyt perukirjoista kaksi julkaisua, jotka mahdollisesti ovat alkua kokonaiselle sarjalle keskisuomalaisista perukirjoista. Osasta I:1 ilmestyi ensimmäinen painos jo edellisenä vuonna.
Perukirjajulkaisuilla on esikuvansa - kuten Vuorimies johdannossaankin toteaa - Suomen Sukututkimusseuran vuosikymmeniä sitten julkaisemissa kokoelmissa mm. Kokkolan ja Oulun kaupunkien perukirjoista. Vuorimiehen julkaisut ovat ensimmäiset systemaattiset julkaisut maaseudun perukirjoista.
Toimitusperiaatteet Vuorimiehellä ovat niukemmat kuin esimerkiksi Oulun kaupungin perukirjajulkaisussa. Hänen näkökulmansa on henkilöhistoriallinen. Hän luettelee henkilötiedot perinnönjättäjästä sekä perillisistä. Se, joka haluaa tietoja perukirjojen sisältämästä varallisuudesta, joutuu etsimään käsiinsä itse perukirjan, mikä julkaisun lähdeviiteiden avulla käy helposti. Alkuperäiset perukirjat ovat Jyväskylän maakunta-arkistossa, mutta niiden mikrofilmit ovat käytettävissä muuallakin. Julkaisujen avulla selviää nopeasti, keiden jälkeen perukirjoja on tehy ja mitä sukulaisuus- jne tietoja niissä mainitaan, koska julkaisuihin sisältyy myös hakemisto.
Nide I:1 sisältää perukirjoja Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien, Korpilahden, Muuramen ja Petäjäveden kuntien sekä entisen Säynätsalon kunnan ja osittain nykyisen Toivakan kunnan alueelta. Niteessä I:2 on perukirjoja Karstulan, Kyyjärven, Pylkönmäen ja Saarijärven kuntien, osan Uuraisten kunnasta ja Äänekosken kaupungista sekä entisen Konginkankaan kunnan alueilta. Kansilehdellä on alueiden sijaintia havainnollistava kartta.
Johdantolukuina on katsaus tuomiokuntajakoon Keski-Suomessa 17001uvulla, selvitys perukirjojen sisällöstä esimerkkeineen ja tilasto perukirjojen jakautumisesta eri väestöryhmien kesken. Pari huomautusta lienee tehtävä.
Olen aikoinani koonnut vastaavat tiedot Vanhan Ruoveden ja Keuruun alueen perukirjoista, mutta kun ne eivät ole tietokoneen muistissa, niiden julkaisemista ei liene odotettavissa. Keuruun ja Multian alueet sisältyvät Vuorimiehen määrittelemään Keski-Suomeen. Hän ei tunne ns. Hämeen Keuruuta, koska hän toteaa (I:1 s. 4), että sidoksista löytyy myös Keuruun alueen perukirjoja, vaikka Keuruu kuuluikin näihin aikoihin Ylä-Satakuntaan. Hämeen-Keuruu (Keuruunkylä) oli vuoteen 1776 asti Hämeen lääniä ja Sääksmäen tuomiokuntaa. Tutkimuksen kannalta tällaiset muuttuvien hallinnollisten alueiden rajoilla sijainneet kulmakunnat ovat hankalia. Petäjävesi (Kuivasmäki) lienee toinen hyvä esimerkki tällaisesta kulmakunnasta, jossa perukirjoilla on suuri merkitys myös puutuvien kirkonkirjojen korvaajana. Huomattakoon, että esim. Petäjäveden alueelta julkaisuista löytyvät perukirjat eivät sisällä perukirjoja, jotka mahdollisesti löytyvät muiden tuomiokuntien (Rautalammin tuomiokunta) niteistä tai kirkonarkistoista.
Näytteet perukirjojen alkuteksteistä ovat kolmiosaisina (valokopio, tulkinta ja suomennos) lukijoille hyvänä apuna. Tarkkaan luettaessa löytyi muutama lukuvirhe (kuten Sara vai Zara, suomeksi Saara I:1 s. 14). Yksi kohta oli luettu väärin niin, että asiakin oli väärin ymmärretty ja on syytä tässä korjata. Niteen I:1 esimerkki s. 9-11 päättyy sanoihin "... tulevat parhaiten kuolinpesän ylösantamaan". Valokopiosta luettuna sanat ovat 'hvilcka ägendomen om händer hafva, blefvo förmante, at den wid edsplicht upgifwa". Toisin sanoen, niitä, joiden hallussa omaisuus oli, kehotettiin ilmoittamaan omaisuus valan velvoituksella.
Kokonaisuuden kannalta huomautukset ovat vähäisiä, ja lukijoille, jotka tarvitsevat keskisuomalaisia perukirjoja, voidaan suositella hakemistoksi Vuorimiehen huolella tehtyjä julkaisuja.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1995 hakemisto | Vuosikertahakemisto