 Juha Vuorela (Tarvasjoki) on myyntineuvottelija ja Suomen Sukututkimusseuran tietotekniikkajaoston johtoryhmän puheenjohtaja ja internet-sivuston ylläpitoryhmän jäsen.
|
|
Videokirjastoon parannuksia |
|
Videokirjastossa on nyt katsottavaa useammaksi tunniksi. Koska luvassa on vielä paljon lisää, on uusi vapaaehtoistyöntekijämme T. Kulmala luvannut ystävällisesti tehdä meidän kaikkien iloksi kunnon hakemiston tallenteista. Emme ole vielä ehtineet miettiä tarkkaa rakennetta, mutta Kulmalan idea hakemistosta on todella hyvä. Vuoden päästä videoita voi olla jo kolminumeroinen luku ja käyttäjän kannalta niiden etsiminen voi käydä hyvin hankalaksi. Tietotekniikkajaoston Facebook-ryhmän kautta on tullut myös palautetta videokirjastosta. Siellä kaivattiin videoiden liitteeksi sitä materiaalia, mitä luennoitsijat esityksissään käyttävät. Yleensä tämä tarkoittaa kuvia tai powerpoint-esityksiä. Näitä liitteitä voidaan toki julkaista kotisivuillamme, mutta tähän touhuun on aina saatava lupa itse luennoitsijalta. Otamme tämän aspektin tarkemmin huomioon, kun jatkossa sovimme taltioinneista. En siis voi luvata, että oheismateriaalia automaattisesti tulee videokirjaston sivulle - mutta toivotaan kaikilta osapuolilta yhteistyökykyä tässä asiassa. Joissakin videoissa on äänenlaatu ollut sangen kehno ja tämä on johtunut suuntamikrofonimme jäämisestä pois matkasta. Yritetään pitää ao. kapine mukana, niin ei tarvitse säätää oman koneen äänenvoimakkuusnappeja ns. kaakkoon! |
|
Last Updated ( Thursday, 08 April 2010 21:28 )
|
|
|
Nahkurinlesken hautajaiset |
Turun kaupungissa vihittiin 1844 nahkurinkisälli Johan Gustaf Michelsson Ilander ja maskulaisen suutarin tytär Amalia Ulrika Linden. Pian vihille menon jälkeen pariskunta muutti Kiskon Kirkonkylään, missä he asuivat Viikarin ja sittemmin Härän talon torpissa.
Kiskon rippikirjojen mukaan Johan Gustaf Ilander olisi syntynyt Uskelassa 1.3.1820. Uskelan tai lähiseurakuntien kastettujen luetteloista ei mainitulta vuodelta löydy sopivaa lasta. Yksi mahdollisuus oli 29.3.1820 Harjolan Ylimmäisten talossa syntynyt Johan Gustaf, jonka isä oli Michel Mattson. Tämä Johan Gustaf muuttaa lopulta Perniöön häviten itseltäni piiloon. Myöskään sukunimi Ilanderista ei ole suuremmin hyötyä, sillä sen käyttäjät ovat HisKin mukaan eri puolilta Suomea ja yksittäistapauksia.
Onneksi on olemassa Suku Forum. Sinne heitettyyn kysymykseen tuli alle vuorokaudessa vastaus, joka sisälsi linkin Johan Gustafin veljeen, Fredrikiin. Näin selviää kuin selviääkin, että nahkurimme oli Perttelin Hämäläisten torpparina 1820-luvulla olleen Michel Eriksson Ilolan ja Anna Kreetta Johansdotterin poika. Johan Gustafin oikea syntymäpäivä on 21. syyskuuta. Myös velipoika käytti ilmeisesti torpan nimestä muodostettu sukunimeä Ilander.
Amalia Ulrikan vanhemmat ovat helpommin selvitettävissä. Amalia oli syntynyt Maskun Ohensaaressa 3.10.1819. Suutari Henrik Linden asui vaimonsa Ulrika Löfbergin kanssa myöhemmin Maarian pitäjässä Iso-Heikkilässä, mistä he lopulta muuttivat Kähäriin. Siellä Ulrika myös kuoli saatuaan halvauskohtauksen maaliskuussa 1835. Henrik meni viitisen vuotta myöhemmin uusiin naimisiin taloudenhoitaja Maria Christina Littsmanin kanssa.
Johan Gustaf Ilanderin kuoltua eli Amalia Ulrika leskenä Kiskon kirkolla. Hänen kuoltuaan joulukuussa 1905 kertoi sanomalehti Uusi Aura hautajaisista seuraavaan tapaan;
Tämän kuun 22. päivänä kätkettiin Kiskon Kalmistossa haudan hiljaiseen lepoon nahkurinleski Amalia Ulrika Ilanderin maalliset jäännökset. Ruumissaaton lähtiessä vainaja asunnosta lauloi saattoseurueesta muodostettu sekakööri "Käyn kuoloa kohden, kussa käynn". Saaton saavuttua haudalle piti kirkkoherra Juuse Säntti liikuttavan puheen ja siunasi vainajan jäännökset haudan lepoon. Sen jälkeen lauloi kööri "Pois maailmasta tästä hartaasti halajan". Kun hauta oli luotu umpeen ja hautakummulle laskettu useita seppeleitä omaisilta ja sukulaisilta, lauloi taaskin kööri "Rakas Jeesus suo mun olla sinun ristis juurella". Ja niin päättyi tämä "viimeinen palvelus" rakastetulle 86-vuotiaalle vanhukselle.
|
|
Seuran jäsensivuilta löytyvään Videokirjastoon on nyt tullut mukava kattaus Turun Sukututkimuspäiviltä 6-7.3.2010 kuvattuja luentoja. Kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa tarinoita Turun pyöveleistä jne jne. Luvassa on vielä kolme eri luentoa ensi viikon maanantaihin mennessä, jonka jälkeen kaikki Sukututkimuspäivillä pidetyt esitykset on saatu jäsentemme saataville. Voit katsoa niitä juuri silloin, kun itsellesi parhaiten sopii. Videoiden teknisessä laadussa on varmasti parantamisen varaa, mutta kyseessä ovatkin harrastajien harrastajielle tekemät tallenteet. Joka tapauksessa pyrimme selvittämään muutamissa videoissa olevan sähköisen häiriöäänen syyn, jotta se ei jatkossa pilaisi liikaa kuuntelu- ja katselukokemusta. |
|
Videokirjaston uutisia 23.2.2010 |
Sukututkimusseuralle saatiin eilen hankittua uusi, pienikokoinen videokamera. Tällä aparaatilla videoinnit tallentuvat suoraan muistikortille, joten niiden jatkokäsittely on huomattavasti nopeampaa kuin entisen nauhalle tallentavan kameran kanssa. Tarkoitus on ottaa kamera täysimittaisesti käyttöön Turussa vietettävillä Sukututkimuspäivillä parin viikon päästä.
Onko sinulla painavaa sanottavaa suomalaisesta sukututkimuksesta? Oletko tulossa Turkuun? Siinä tapauksessa sana on vapaa, mikäli haluat lähettää lyhyet terveiset seuramme jäsenistölle videon välityksellä. Nykäiset vain minua hihasta tapahtuman aikana.
Yritämme nimittäin saada tehtyä paikan päällä ns. pikaraportteja, jotka tulisivat seuran kotisivuille jo saman päivän aikana. Näin voisimme demokratisoida eri puolilla maatamme asuvien jäseniemme mahdollisuuksia osallistua sukututkimuspäivien viettoon. Luonnollisesti kuvaamme mahdollisuuksien mukaan kaikki päivien varsinaiset luennotkin.
Oma tavoitteeni on saada tämän vuoden kuluessa pyörimään myös ns. yhden henkilön luennot. Niissä tekisimme sukututkimukseen liittyvistä aiheista suoraan nettiin julkaistavia videoita, joissa oman alansa asiantuntija esittelee kiinnostuksensa kohteita. Jos haluat tulla mukaan tähän touhuun ja asut Salon tai Turun lähettyvillä, ota ihmeessä yhteyttä. Katsotaan yhdessä, miten juttu saataisiin toimimaan. |
Emil Johan Sourander syntyi Porin kaupungissa helmikuun 17. päivänä 1851. Hänen vanhempansa oli piirilääkäri Johan Ernst Sourander ja vaimonsa Charlotta af Forselles. Isän puolelta suku oli asunut Porissa jo ainakin 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Isänisä Jakob S. oli naimisissa Anna Maria Moliisin kanssa ja ansaitsi elantonsa kauppiaana. Myös varhemmat sukupolvet olivat kauppiaita tai porvareita Porissa. Vuoteen 1754 saakka perhe käytti sukunimeä Sorander. Suvun jälkeläisiin kuuluivat mm. Mäntsälän Sälinkään lasitehtaan johtaja Leopold, Ahvenanmaan Degerbyn tullinhoitaja Johan Filip sekä valtioneuvos Gustaf Ferdinand Sourander.
Emil Johanin äidin, Charlottan vanhemmat taasen olivat Georg Henrik Samuel af Forselles, Ruotsi-Norjan pääkonsuli Turussa sekä vaimonsa Beata Charlotta Adriana von Arckenholt. Kyseisen af Forselles suvun kantaisäksi voitaisiin ottaa vaikka Loviisan pormestari, kauppaneuvos Jakob af Forselles, joka kuoli 1768.
Emil Johan Sourander pääsi ylioppilaaksi 1874 ja opiskeli tämän jälkeen matematiikkaa Helsingin sekä Pariisin yliopistoissa. Filosofian kandidaatti hänestä tuli 1877 ja kaksi vuotta myöhemmin Emil Johan julkaisi väitöskirjansa "Etudes nouvelles des lignes et surfaces de second degre". Vuonna 1882 hän sai maisterinseppeleen toisella kunniasijalla ja tuli samalla vihityksi tohtoriksi. Opiskelujen lisäksi Emil Johan osallistui innokkaasti ylioppilaskuntien toimintaan.
Sourander oli useita vuosia matematiikan opettajana Helsingin ruotsalaisessa yksityislyseossa, ruotsalaisessa tyttökoulussa, Oulun yksityisessä suomalaisessa lyseossa ja Viipurin suomalaisessa lyseossa. Viipurissa hän opetti matematiikan lisäksi ranskaa. Vuonna 1888 Sourander nimitettiin matematiikan ja fysiikan lehtoriksi Kuopion lyseoon. Tässä virassa hän pysyi aina kuolemaansa saakka vuoden 1901 joulukuussa.
Emil Johanin kerrotaan olleen opettajana erinomaisen uutteran ja ankaran tarkkaavaisen. Niinpä hänen opiskelijoidensa tulokset olivat tavallista parempia.
Matematiikan lisäksi Sourander harrasti ahkerasti Suomen keskiajan sukuhistorian ja talouselämän tutkimusta. Hän jätti kuollessaan joulukuussa 1901 jälkeensä suuren määrän muistiinpanoja, joita monet aikalaistutkijat innokkaasti hyödynsivät.
|
|
|
|
|
<< Start < Prev 1 2 3 4 5 6 Next > End >>
|
|
Page 1 of 6 |
