|
Voihan hitsi ei kun Hiski |
|
Sunnuntaina 16.8.2009
Tämä kirjoitelma on osoitettu täysin väärään paikkaan – tietoisesti. Oikea osoite olisi tietysti Suku Forumin Hiski-keskustelupalsta, mutta jos tällä ei saa muuta aikaan, niin ehkäpä testauksen siitä onko joku asiasta kiinnostunut eksynyt blokiini.
Hiskin ”virheet” ovat yleinen keskustelun aihe samoin kuin se, mitä asian hyväksi pitäisi tehdä. Ongelmia tuottaa ja niiden korjaamista vaikeuttaa epätietoisuus, missä virhe on tapahtunut. Periytyykö alkuperäisestä asiakirjasta eli onko virhe lähtenyt jo papin sulkakynästä, liikaa nautitusta ehtoollisviinistä tai liian heikosta kynttilänvalosta, ensimmäisestä puhtaaksikirjoitusvaiheesta vai tietojen tallentamisesta tietokoneelle? Ongelmallisin lienee tuo ensin mainittu ”virhetyyppi”, sillä silloinhan kysymyksessä ei olekaan ”virhe”, vaan alkuperäisen tekstin oikea tallennus.
Etsiessäni kastettujen luettelosta sopivia syntymäkotiehdokkaita eräälle vähäkyröläiselle Maria Simunantyttärelle laitoin haluehdoiksi Hiskiin seuraavat tiedot: Isä: Simon, lapsi Maria, aika ennen 1735 ja sain seuraavan kaltaisen tuloksen: | 1724 | 24.2.1724 | | | Simon Riddar
| Maria | | 1725 | 20.6.1725 | | | Simon Linko
| Maria | | 1725 | 2.8.1725 | | | Simon Aekolainen
| Maria
| | 1725 | 29.8.1725 | | | Simon Riddari
| Maria | | 1727 | 26.3.1727 | | Sarvenpä | Simon Harro? SKarra?
| Maria | | 1727 | 23.5.1727 | | Saarenpä | Simon Harro
| Maria | | 1728 | 28.3.1728 | Savilax | | Simon Vallilainen
| Maria | | 1728 | 24.6.1728 | | | Simon Harro
| Maria | | 1732 | 5.3.1732 | Calsila | | Simon Riddari
| Maria | | 1734 | 9.2.1734 | Kuuttila | | Simon Hendrichsson
| Maria | | 1734 | 24.2.1734 | Tråndila | | Simon Nikolainen
| Maria |
Huomiotani herätti se, että saaliikseni saamistani 11 nimestä peräti seitsemässä oli ”mielestäni” erisuuruisia virheitä, jotka hankaloittavat tutkijaa ja jotka joillakin toisilla hakuehdoilla olisivat jääneet kokonaan pois listauksesta. Ongelma korostuu erityisesti silloin, jos joutuu etsimään niukoilla hakuehdoilla.
Ongelmaa miettiessäni minulle tuli mieleen ajatus, joka tosin on saatettu esittää jo monenkin taholta aikojen saatossa. Voisiko tiedostoon lisätä loppuun oman erityissarakkeen, jonne alueen tuntijat voisivat tehdä korjausesityksiä ilman, että muutetaan itse nykyistä tallennustietoa? Jokainen Hiskin selailija voi sitten tehdä itse ratkaisun hyväksyykö korjausehdotuksen vai ei. Tein edellä esitetystä luettelonpätkästä version, johon lisäsin tällaisen uuden sarakkeen ja kirjasin sinne ”oikeat” tiedot. Jokin tietokoneasiantuntija osaisi varmaankin muuttaa Hiskin halutoimintoja siten, että se huomioisi myös korjaussarakkeen tiedot. Miltähän tämä tuntuisi? Pohdintaa kylläkin jouduin tekemään miten korjausehdotus pitäisi kirjata. Pitäisikö kirjausmuoto olla ”oikein kirjoitettu”, vai pitäisikö jatkaa aikakauden kirjureiden viitoittamalla tiellä. Valitsin jälkimmäisen tavan tähän esitykseen ja kirjasin Akkola – nimen muotoon Ackola niin väärin kuin se onkin. Rohkeneeko sitä ”virallisesti” edes esittää? Korjausehdotus 1724
| 24.2.1724
| | | Sim. Riddar
| Maria
| | | 1725 | 20.6.1725 | | | Simon Linko
| Maria | Simon Liuko
| | 1725 | 2.8.1725 | | | Simon Aekolainen
| Maria
| Simon Ackola
| | 1725 | 29.8.1725 | | | Simon Riddari
| Maria
| | | 1727 | 26.3.1727 | | Sarvenpä | Simon Harro? Skarro?
| Maria
| Simon Skarra Saarenpää
| | 1727 | 23.5.1727 | | Saarenpä | Simon Harro
| Maria
| Simon Skarra
| | 1728 | 28.3.1728 | Savilax
| | Simon Vallilainen
| Maria
| Simon Sallilainen
| | 1728 | 24.6.1728 | | | Simon Harro
| Maria
| SimonSkarra | | 1732 | 5.3.1732 | Calsila | | Simon Riddari
| Maria
| | | 1734 | 9.2.1734 | Kuuttila
| | Simon Hendrichsson
| Maria
| | | 1734 | 24.2.1734 | Tråndila | | Simon Nikolainen
| Maria | Simon Nikkolainen
|
Matti Lehtiö |
|
Last Updated ( Tuesday, 25 August 2009 11:07 )
|
|
|
Paikannimien kääntämisestä tai vääntämisestä? |
|
Maanantaina 15.6.2009
Sanomalehti Pohjalaisessa velloi vielä joitakin päiviä sitten kiivas keskustelu erään paikannimen suomentamisesta. Vaasan kaupungin Gerbyn kaupunginosan nimestä haluttaisiin myös suomenkielinen versio, koska alueella asuvien enemmistö on nykyisin suomenkielisiä. Ongelmia keskustelijoille vain tuotti se, mikä nimi suomenkieliseen versioon valittaisiin, koska alun perin ruotsinkielisen paikannimen suomenkielistä vastinetta ei tiedetä.
Suomenkielisten vaatimus nimen suomenkielisestä versiosta perustuu käytäntöön, jonka Suomen lainsäädäntö tekee mahdolliseksi. Alueen osoitetietojen pitää esiintyä paikkakunnan kielisuhteiden mukaisesti, joko yksi- tai kaksikielisenä kadunnimistössä ja ensimmäisenä valtakieli. Niinpä kaksikielisellä alueella Mattisvägen täytyy kirjoittaa myös suomenkielisenä versiona – Matintie tai päinvastoin, jolloin asia tietysti selkiintyy? Se miten paljon kustannuksia osoitteiden muuttaminen yksistään uusien nimikilpien osalta aiheuttaa, ei liene vaatimusten esittäjien murheena.
Historiantutkimuksen kannalta nimien kääntäminen kielipoliittisin perustein on kauhistus. Mikäli tutkimusalueen paikannimistö esiintyy kartoissa kaksikielisenä ja tutkijalla ei ole tarpeeksi paikallistuntemusta, nimistön syntyhistoria ei hänelle avaudu. Kauhistusta herättävät myös sellaiset käännökset, joissa ei ole tavoitettu alkuperäisen paikannimen oikeaa merkitystä, joka onkin useissa tapauksissa mahdotonta. Asuinpaikkani jokivarsitien, Kylkkälän raitin nimen kääntäminen ruotsinkielelle rokottaisi oleellisesti nimen todellista sisältöä. Aikojen saatossa paikallisten asukkaiden toimesta syntyneet erikieliset rinnakkaisnimet sen sijaan kuuluvat nimistöömme.
Ruotsin- ja suomenkielisten rajamaasto muodostaa mielenkiintoisen tutkimuskohteen, jota onneksi ei ole vielä täysin pilattu kaksikielisillä ”toimistotyönä” synnytetyillä nimivarianteilla. Nimistö tarjoaa silloin tutkijalle mielenkiintoisen mahdollisuuden kurkistaa erikielisten rajapintoihin, joskus monellakin aikakaudella. Parhaimmillaan tutkija saattaa tehdä havaintoja, jotka valottavat meille melkein 800 vuotta sitten sattuneita asutushistoriallisia tapahtumia tai kielirajan siirtymistä eri aikoina edestakaisin.
Matti Lehtiö |
|
Maanantaina 6.4.2009
Toiminnanjohtajan pyynnöstä olen liittynyt seuran nettipäiväkirjanpitäjien joukkoon Suomen Sukututkimusseuran sivuilla. Joku saattaa tuntea minut Eteläpohjalaiset Juuret -julkaisun päätoimittajana. Ensimmäisessä blokissa on varmaan kuitenkin paikallaan esitellä itseään paremmin.
Sukututkimus perustuu normaalisti esivanhempiemme nimien, syntymäpaikkojen ja asuinpaikkojen tutkimiseen. Normaali sukututkimus antaakin meille juuret, mutta ei se kerro aina kulttuuriperimästämme, jossa korostuu lapsuus- ja nuoruusiän asuinympäristö. Jos nuoripari, joka koostuu savolaisesta miehestä ja hämäläisestä naisesta, muuttaa avioliiton solmimisen jälkeen vaikka Etelä-Pohjanmaalle, millaisen kulttuuriperimän perheen lapset saavat käyttäytymismallien ja puhekielen osalta, ovatko he savolaisia, hämäläisiä vai eteläpohjalaisia?
Sukututkijana tunnettua Arto Hautalaa mukaillen kulttuuriperimäämme vaikuttaa viisi sukupolvea, jossa me itse olemme se viides. Jokainen sukupolvi on saanut vaikutteita vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, kavereiltaan ja muulta lähiympäristöltä. Arto Hautala on tutkimuksessaan lähtenyt siitä, että kunkin sukupolven vaikutus omaan itseemme on 20 %. Itse muodostamme ensimmäisen 20 %, vanhempamme toisen (10 % + 10 %) ja jne. Viimeinen vaikutteita vielä tuova sukupolvi, joka koostuu enimmillään 16 henkilöstä, vaikuttaa meihin enää yksilötasolla 1,25 % (16 esivanhempaa x 1,25 % = 20 %). Mikä minä sitten olen taustaltani?
Kulttuuritaustani kartoitus antaa lopputuloksen, jossa vaikutteet ovat tulleet hyvin pieneltä alueelta Ison- ja Vähänkyrön pitäjien yhteiseltä rajapinnalta. Kulttuuritaustan voi nähdä kahdenlaisena, kapeana tai juurevana. Luonnollisesti itse haluan korostaa juurevuutta, kun siihen yhdistetään se tärkeä tieto, että kotipaikkani asutus 1 kilometrin säteellä vastasi 1500-luvulla alkupuolella koko silloisen Suur-Lapuan alueen asutusta. Kapealle alueelle sijoittuva juurevuus ponnistaa siten kuitenkin perieteläpohjalaista elämänmenosta. Suosittelen tämän kaltaista tutkimusta kaikille: se saattaa antaa tutkijalleen uusia näkökulmia.
|
|
|
|
|
|